Tietoisuus uniapneasta on lisääntynyt viime vuosina runsaasti julkisen keskustelun myötä. Ihmiset osaavat hakeutua nopeammin tutkimuksiin ja kynnys hoidon aloittamiseen on madaltunut. Uniapnean yleisin hoitomuoto on ylipaine- eli CPAP-hoito. CPAP-laite puhaltaa kevyesti paineistettua ilmaa hengitysteihin kasvoilla olevan CPAP-maskin kautta ja pitää ylähengitystiet avoimina. Näin yöllisiä hengityskatkoksia ei enää pääse tapahtumaan.
Asiakkaat saapuvat hoidon aloitukseen usein ymmärrettävästikin hyvin vaihtelevin odotuksin. Monet ovat jo niin pitkään olleet väsyneitä ja kärsineet uniapnean oireista, että ovat valmiita kokeilemaan ihan mitä tahansa, saadakseen olonsa kohentumaan. Osalle taas laitehoidon aloitus voi olla epämukava ajatus ja näin ollen jotkut ovat hyvinkin epäileväisiä ja hieman vastahakoisiakin laitteen suhteen.
Oli suhtautuminen CPAP-hoidon aloitukseen mikä tahansa, kaikille yhteistä on kuitenkin se, että kysymyksiä ensimmäiselle vastaanotolle tultaessa on varmasti kaikilla. Alla muutamia yleisimpiä kysymyksiä CPAP-laitehoidon aloitukseen liittyen.
Kannattaako uniapneaa hoitaa?
Vastaus tähän on yksinkertainen: EHDOTTOMASTI!
Hoitamaton uniapnea on monin tavoin haitallinen ja vaaraksi terveydelle. Hoitamattoman uniapnean oireisto on hyvin laaja ja moni uniapneaa sairastava oirehtiikin eri tavoin. Yksi yleisimmistä oireista on jatkuva väsymys ja ns. ”aivosumu”, joka pitkittyessään vaikuttaa myös ihmisen muistiin ja keskittymiskykyyn. Lisäksi muita fyysisiä oireita voivat olla mm. kohonnut verenpaine, kohonnut verensokeri, yöhikoilu, päänsärky, sydämen tykytys, yöllinen heräily, suun kuivuudesta jne. Fyysisten oireiden lisäksi hoitamaton uniapnea oireina voivat olla myös mielialan lasku, ärtymys ja masennus. Hoitamaton uniapnea vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti ja siksi on ehdottoman tärkeää aloittaa ja sitoutua uniapnean hoitoon.
Mitä hoidonaloitus pitää sisällään?
Uniapneadiagnoosin jälkeen CPAP-laitehoito aloitetaan unihoitajan vastaanotolla tapahtuvassa hoidonaloituksessa. Vastaanotolla unihoitaja opastaa, kuinka CPAP-laitehoito toteutetaan kotona ja säätää CPAP-laitteen asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Samalla valitaan hoitoon sopiva maskimalli ja aktivoidaan AirView-etäseuranta, jossa seurataan laitehoidon toteutumista kotona kolmen ensimmäisen hoitokuukauden aikana. Etäseurannan avulla varmistetaan, että laitehoito on lähtenyt liikkeelle oikein.
Mikä maski sopii minulle?
Maskeja on olemassa kolmea eri tyyppiä: kokokasvomaskeja, nenämaskeja ja sierainmaskeja. Maskin valintaan vaikuttavat esimerkiksi kasvojen anatomia, se hengittääkö yöllä suun vai nenän kautta ja nukkumisasento. Lisäksi maskin valinnassa huomioidaan käyttäjän oma elämäntyyli, tarpeet ja toiveet. Oikealla maskilla varmistetaan sekä hoidon miellyttävyys että tehokkuus.
Kuinka nopeasti näen muutoksen olossani?
Se kuinka nopeasti positiiviset muutokset alkavat näkyä itse kullekin riippuu hyvin monesta eri tekijästä. Erityisesti huomioitavaa on uniapnean oireisto ja sen laajuus ennen laitehoidon aloitusta. On ihmisiä, joilla oireet ovat jo hyvin merkittäviä, kun laitehoito alkaa ja niitä, jotka eivät edes itse tiedä uniapnean olemassaolosta. Jokaisen keho palautuu yksilöllisesti ja vaatii oman aikansa toipuakseen.
Positiivista kuitenkin on, että useimmiten jo muutamassa päivässä CPAP-laitehoidon aloituksesta moni kokee olonsa kohentuneen. Joihinkin oireisiin, esimerkiksi päänsärkyyn, laitehoito tehoaa yleensä melko nopeastikin. Parantuneen yöunen hyödyt, kuten vähentynyt päiväväsymys ja energian lisääntyminen, alkavat usein näkyä ensimmäisen kahden viikon aikana. Mitä aktiivisemmin CPAP-laitetta käytetään sitä paremman ja nopeamman hyödyn laitteesta saat.
Kuinka nopeasti totun laitteeseen?
Laitteeseen tottuminen on hyvin yksilöllistä. On tapauksia, joissa laitteen käyttö sujuu helposti ensimmäisestä yöstä lähtien ja niitä, joilla voi mennä totuttelemiseen useampi kuukausikin. Yleensä hyvin nukahtavien potilaiden kanssa tottuminen tapahtuu helpommin ja mikäli unen kanssa on ollut haasteita jo muutenkin voi totuttelu viedä kauemmin.
Tärkeintä CPAP-laitehoidon aloituksessa on kuitenkin olla sitkeä ja sitoutua laitehoitoon. Kuten kaikessa uuden opettelussa aivot vaativat oman aikansa tottua uuteen. Mikäli totuttelu tuntuu alkuun erityisen hankalalta, on hyvä olla yhteydessä esimerkiksi omaan unihoitajaan ja etsiä yhdessä ratkaisua ongelmaan. Oikealla maskivalinnalla ja laitesäädöillä voidaan varmistaa hoidon miellyttävyys, jolloin totuttelukin on helpompaa.
Mitä haittavaikutuksia laitteesta voi tulla?
Yleisimmät haittavaikutukset CPAP-laitehoidon alussa ovat ilman kertyminen vatsaan, nenän kipeytyminen sierainmaskin kanssa ja silikonin aiheuttama ihon ärtyminen. Joillekin kasvoille asetettava maski voi aiheuttaa paniikin tunnetta. Lisäksi letkun ja maskin kanssa nukkuminen voi alussa olla hankalaa. Yleensä alkuvaikeuksien kautta pääsee voittoon ja laitteeseen tottuu niin, että alun haitat häviävät.
Voiko uniapneasta parantua?
Uniapnean hoidossa ja ehkäisyssä tärkeintä on elämäntapamuutos: laihduttaminen, liikunta, terveellinen ravinto, riittävä uni sekä tupakoinnin lopettaminen. Mikäli hengitysteiden rakenne on kuitenkin ahdas ei elämäntapamuutoksilla valitettavasti voida kokonaan ehkäistä tai parantaa uniapneaa. Tällöin uniapneaa hoidetaan ensisijaisesti CPAP-laitehoidon avulla.
Lähteet:
www.unixi.fi
https://www.kaypahoito.fi/hoi50088
www.resmed.fi
